Virikkeitä kaiken ikäisten messuun lähimmäisen päivänä 2011

I Virikkeitä messun yhteiseen toteuttamiseen

Lähimmäisyys on keskeinen lähtökohta vapaaehtoistyössä. Seurakunnissa ja seurakuntien alueella toimii monenlaisia vapaaehtoistoimintaan perustuvia ryhmiä. Tämä virikemateriaali tarjoaa ajatuksia siitä, kuinka nämä ryhmät voidaan kutsua valmistelemaan ja toteuttamaan messua lähimmäisen päivänä.

Seurakunta on yhteisö, jossa lähimmäisyys ei tunne rajoja. Messu kokoaa kaiken ikäiset yhteen. Tämä on syytä pitää mielessä toteutuksien sisällöissä ja kestoissa. Kaiken ikäisyyden näkökulman on hyvä näkyä myös niissä ryhmissä, jotka messua valmistelevat.

Virikkeistö esittelee käytännön metodeja messun osien toteuttamiseksi. Kunkin osan kohdalla esitellään ydinajatus ja menetelmä, jota voidaan työstää paikallisia olosuhteita vastaavaksi. Menetelmiä ei ole sidottu vain yhteen sunnuntaihin, vaan niitä voidaan soveltaa useinkin.

Jokaisella seurakuntalaisella on tärkeä rooli jumalanpalveluselämässä. Jumalanpalvelus on olemukseltaan Jumalan kansan juhla, jossa ei ole esiintyjiä ja katsojia vaan koolle tullut seurakunta. Jokaisella on annettavaa, ja lahjat kasvavat jaettaessa. Esikuvana voi toimia pieni poika, joka antoi eväänsä Jeesukselle, ja sen myötä suurelle ihmisjoukolle.

Vaikka jotkut tehtävät messussa kuuluvat papistolle, kanttoreille ja muille kirkon työntekijöille, on messussa monia tehtäviä jokaiselle. Jo mukana oleminen on arvokasta. Tämä virikkeistö esittelee menetelmiä, joiden avulla messun osia voidaan suunnitella ja toteuttaa tavalla, joka nostaa yhdessä olemisen ja tekemisen näkyvästi esille.

Yhdessä tekeminen tuo messuun seurakunnan keskeltä nousevia sisältöjä. Virikkeistön avulla messun suunnittelu ja valmistelu tapahtuu seurakuntalaisten arjessa: kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, kaupoissa, toreilla, terveysasemilla, päiväkodeissa - kaikkialla. Tämä vahvistaa arjen ja pyhän vuoropuhelua. Messuun valmistautuminen antaa suuntaa arjessa jo ennen sunnuntaita. Arjen kysymykset tuodaan messuun, josta puolestaan lähdetään uusin eväin messun myötä alkaneeseen viikkoon.

Virikkeistön erityinen näkökulma on vapaaehtoistoiminnassa. Messun yhteyteen voidaan järjestää eri vapaaehtoisryhmien kanssa tapahtuma, jossa esitellään paikkakunnan vapaaehtoistyön toimijoita ja näiden tarjoamia mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.

Tehtävien jaon suhteen kannattaa olla ennakkoluuloton. Esimerkiksi kuorot ja musiikkiryhmät ovat huomattava osa seurakuntien vapaaehtoistyötä. Nämä osallistuvat useimmiten musiikin toteuttamiseen, mutta niille voidaan tässä messussa - kuten muulloinkin - antaa myös muita tehtäviä.

II Metodeja messun osien valmisteluun ja toteutukseen

Messun kokonaisuudesta vastaaminen

Messun toteuttaminen laajan joukon kanssa edellyttää hyviä suunnitelmia ja valmistautumista. Menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen ilmaisuun ja värikkäisiin sisältöihin. Messusta vastaavan liturgin on syytä olla aktiivisesti yhteistyössä ryhmien kanssa toteutusten suunnitteluvaiheessa, jotta messun kokonaisuuden näkökulmat otetaan huomioon yksittäisten toteutusten kohdalla. Toteutusten suhteen tulee arvioida myös sitä, kuinka ne ottavat huomioon kaiken ikäiset läsnäolijat. Liturgin ja kanttorin tulee toimia aktiivisessa yhteistyössä vapaaehtoisryhmien kanssa, jotta kokonaisuus pysyy mielekkäänä ja eri ryhmien työt tukevat ja ruokkivat toisiaan.

Menetelmillä pyritään tukemaan sitä, että seurakunnan keskuudesta nousevat asiat saavat tilaa messussa. Samalla pidetään kiinni messun dialogisuudesta. Messussa ihmisten äänet kohtaavat Jumalan puheen. Tätä dialogisuutta tukee sisältölähtöisyyden periaate, joka on syytä pitää esillä toteutusten suunnitteluprosesseissa alusta lähtien. Dialogisuutta tukee myös yhteinen rukous ryhmissä valmistelujen yhteydessä.

Kestoihin ja rytmitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaiken ikäisille suunnatussa messussa. Menetelmät kannustavat monitahoisiin työskentelyihin, joissa aikaa voi kulua runsaastikin. Itse messuun tuotavat, työskentelyistä syntyvät elementit on hyvä pitää ytimekkäinä ja yksittäisten toteutusten kestoa on syytä tarkastella sisällöstä ja messun kokonaisuudesta käsin. Messusta vastaava liturgi ja musiikista vastaava kanttori pitävät ryhmien kanssa yhteistyössä huolta siitä, että messun kokonaisuudessa säilyy mielekäs rytmi. Noin tunnin kokonaiskesto on hyvä tavoite.

Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas (2009) käsittelee sivuilla 72-80 jumalanpalveluksen tehtävien jakoa ja periaatteita. Nämä sivut tarjoavat hyviä näkökulmia ja periaatteita virikkeistön toteuttamiseen käytännössä.

Seurakunnan tukeminen lauluissa ja liturgiassa

Riittävä turvallisuus ja varmuus antavat ihmiselle tukea messussa. Messuun usein osallistuvat tuntevat messujärjestyksen. Virsiä paljon veisaavat osaavat ne hyvin. Musiikillisesti harjaantuneille nuottien lukeminen ei muodosta ongelmaa vieraidenkaan laulujen kohdalla. Messuihin osallistuu paljon sellaistakin väkeä, joka ei lukeudu edellisten joukkoon, ja tämä tulee huomioida.

Seurakunnan veisuuta ja liturgiaan osallistumista voidaan tukea ryhmällä, joka harjoittelee messun virret ja seurakunnan osuudet ja hajaantuu eri puolille kirkkosalia messun ajaksi. Kuorot ja muut musiikkiryhmät ovat luontevia tähän toimintaan, mutta myös muunlaiset ryhmät voivat tukea veisuuta ja liturgiaa.

Päivän virren kuvittaminen

Virikkeistön lopusta löytyy lähimmäisyyttä käsitteleviä virsiä ja lauluja.

Päivän virttä voidaan maustaa yhdessä toteutetulla kuvataiteella. Ryhmä paneutuu virteen, pohtii tämän sisältöjen ilmaisemista maalauksen keinoin ja toteuttaa kuvittamisen esimerkiksi yhdellä kuvalla säkeistöä kohden. Messussa kuvat näytetään virren yhteydessä tarkoituksenmukaisen tekniikan avulla. Kuvat voidaan myös laittaa esille virren sanojen kanssa sopivaan tilaan, missä niihin voi paneutua vielä messun jälkeen.

Johdanto ja synnintunnustus kuvan avulla

Valmisteluryhmä paneutuu Kristusta ja pyhää Menasta kuvaavaan niin sanottuun Ystävyyden ikoniin (ikonin kuva löytyy helposti hakukoneiden avulla netistä) tai muuhun lähimmäisyyttä käsittelevään kuvaan, joka on saatettu etsiä vaikka sanomalehdestä. Kukin saa kertoa, mitä ajatuksia lähimmäisyydestä kuva tuo mieleen. Kuvan on luonnollisesti syytä olla mukana myös messussa joko ikonina tai heijastettuna kuvana, tilasta riippuen (kuvien tekijänoikeudelliset kysymykset on tällöin selvitettävä). Johdannon ja ripin kokonaisuuden kannalta keskustelussa on hyvä käsitellä käsiteparia lähimmäisyys - rikkoutunut lähimmäisyys.

Kun kuvasta on keskusteltu riittävästi, luetaan messun tekstit huolellisesti. Vertaillaan niiden sisältöä kuvan välittämiin ja aiemmassa keskustelussa esille nousseisiin sisältöihin ja etsitään kuvalle ja teksteille yhteinen aines.

Messun liturgi koostaa yhdessä ryhmän kanssa johdantosanat keskustelujen pohjalta. Samalla pohditaan, kuinka johdantosanoista siirrytään synnintunnustukseen. Käydään ryhmän kanssa käsikirjan synnintunnustukset läpi ja valitaan niistä sellainen, joka sopii käytyjen keskustelujen sisältöön.

Vaikka työstämisvaiheessa keskustelu helposti polveilee, ja sille on syytä varata aikaa, on itse toteutuksen messussa syytä olla tiivis, noin 3 minuuttia.

Äänimaisema psalmista

Psalmien kieli on rikasta ja innostaa helposti monenlaiseen maalailuun - joko kuvalliseen tai äänelliseen. Tässä menetelmässä etsitään äänillä toteutettuja maisemia.

Äänimaisema voidaan toteuttaa ihmisäänin tai soittimin, jos sellaisia on saatavilla. Kuorot ja muut musiikkiryhmät ovat ryhmiä, joiden kanssa psalmin äänimaisema on luontevaa toteuttaa, mutta myös muita ryhmiä kannattaa kokeilla.

Ryhmän koosta riippuen äänimaisema voidaan toteuttaa joko niin, että jokainen on äänessä koko psalmin ajan, tai niin, että psalmi jaetaan vuoroluvun periaattein kahtia tai pienempiin osiin, esimerkiksi säeparin kokoisiin kokonaisuuksiin.

Luetaan ryhmän kanssa psalmi läpi. Pohditaan säe säkeeltä, millainen äänimaisema kuvaisi säkeen sisältöä parhaiten. Samalla kannattaa jo kokeilla äänien tuottamista. Kun psalmi on käyty läpi, toteutetaan äänimaisema siten, että luetaan psalmi säe säkeeltä, ja säkeiden välissä tai aikana tuotetaan sen sisältöä avaavat äänet. Jos kokonaisuus edellyttää muutoksia, ne tehdään ja kokeillaan muutettua äänimaisemaa kokonaisuutena. Äänien lisäksi voidaan pohtia ääniin liitettäviä liikkeitä.

Äänimaisema on syytä kokeilla siinä tilassa, jossa messu tullaan pitämään. Tällöin on kiinnitettävä huomioon äänien kuuluvuuteen ja toimivuuteen kyseisessä tilassa sekä mahdollisten liikkeiden näkyvyyteen. Kokeilussa voidaan hyödyntää videokameraa tai muuta tallenninta, jotta ryhmä saa käsityksen siitä, kuinka toteutus välittyy penkkiin. Kokeiluvaiheessa on tehtävä päätökset myös siitä, kuinka psalmin lukeminen ja äänimaisema rytmittyvät: vaatiiko tekstin kuuleminen kirkossa täyden hiljaisuuden, vai voidaanko psalmia lukea äänimaiseman päälle.

Taustatyötä saarnalle sanaryhmässä
Sanaryhmä tekee valmistelevaa työtä saarnaa varten. Tässä esitellään kaksi vaihtoehtoa työskentelylle.

A: Raamattuleikki

Ryhmä paneutuu messun teksteihin bibliodraamasta lapsille kehitetyn raamattuleikin keinoin. Menetelmään voi tutustua esim. kirjan Maja - Pyhäkoulunopettajan peruskurssi (Lasten keskus 2011) s. 284 avulla.

B: Haastattelut ihmisten parissa

Ryhmä kokoontuu aluksi lukemaan messun tekstit ja keskustelemaan niistä: Millaisia kysymyksiä ne herättävät lähimmäisyydestä? Kokoontumisessa sovitaan myös jatkotoiminnasta. Ryhmän jäsenet tekevät haastatteluja kaupoissa, kouluissa ym. paikoissa, joissa ihmiset viikon mittaan liikkuvat. Haastatteluihin on luonnollisesti kysyttävä lupa kiinteistöjen ja alueiden omistajilta. Haastatteluissa kysytään nasevia kysymyksiä tekstien teemoihin liittyen: Kuka on lähimmäinen? Kuka on vihollinen? Kuka alueellamme kaipaa lähimmäistä? Kuka rukoilee lähimmäisensä puolesta? Entäpä vihollisensa puolesta?

Haastattelussa on syytä antaa tilaa haastateltavan omille kysymyksille. Haastattelu toimii myös kutsuna messuun. Kutsu voidaan välittää paitsi suullisesti myös painotuotteen avulla.

Haastatteluryhmä kokoontuu keskustelemaan saaduista vastauksista ja muista huomioista. Ryhmässä voidaan pohtia lisäkysymyksiä: Kuka on lapsen/vanhan/työttömän/yksinäisen jne. lähimmäinen? Myös lähimmäisyyden vaativuutta voidaan käsitellä, viittaavathan sekä tekstit että arkikokemus siihen, ettei lähimmäisyys ole aina lähtökohtaisesti helppoa ja mukavaa.

Työskentelystä kootaan tuotos, joka on esillä sopivassa tilassa ennen messua ja sen jälkeen. Tuotos voidaan toteuttaa julisteena, ääninauhoitteena, videona tai muilla keinoin. Ihmisten yksityisyyden suojasta on pidettävä tarkasti kiinni, kun tuotosta valmistetaan. Tuotoksen sisältöjä sovelletaan messun saarnassa luontevalla tavalla. Saarnaajan on syytä olla tiiviissä yhteydessä ryhmän kanssa koko prosessin ajan, jotta koko prosessi pääsee hedelmöittämään saarnaan valmistautumista.

Tuotos toimii taustana saarnaajalle, joka voi orientoitua tuotoksen avulla siihen todellisuuteen, jossa hänen saarnansa kuullaan. Saarnan valmistelua tukevia ajatuksia teksteistä löytyy Sakastin sivulta http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4B2636.

Seurakunnan keskeltä nouseva esirukous

Esirukousta valmisteleva ryhmä tai ryhmät jalkautuvat alueella kulkevien ihmisten pariin kysymään, kenen tai minkä asioiden puolesta nämä haluaisivat rukoiltavan. Haastatteluissa on hyvä kohdata eri-ikäisiä ihmisiä. Haastatteluista voidaan valmistaa esim. julisteen tai videon keinoin reportaasi, joka on nähtävillä sopivassa tilassa ennen messua tai sen jälkeen. Ihmisten yksityisyyden suojasta on pidettävä tiukasti kiinni prosessin aikana.

Haastatteluissa esille nousseista asioista valmistetaan rukousaihelappuja, joita jaetaan ihmisille, kun nämä saapuvat messuun. Jakamisessa voidaan käyttää esimerkiksi kolehtihaaveja, joiden käyttö saattaa herättää ihmisissä ajatuksia. Lappuja voi myös sijoittaa valmiiksi kirkon penkeille. Lapuissa olevien aiheiden puolesta voidaan rukoilla yhteisen esirukouksen hiljaisen rukouksen aikana, ja ne voidaan myös ottaa messusta mukaan viikon varrella rukoiltaviksi.

Myös ääneen rukoiltavassa esirukouksessa huomioidaan haastatteluiden esille nostamat asiat. Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas (2009) antaa sivuilla 18-20 hyvän ohjeistuksen esirukouksen valmisteluun. Tätä voidaan hyödyntää ryhmän kanssa esirukousta valmisteltaessa.

Ehtoollinen

Vapaaehtoisuuden ja lähimmäisyyden teemoja esillä pitävässä messussa on hyvä olla vapaaehtoisia ehtoollisavustajia, joita useista seurakunnista jo löytyy. Tarvittaessa on varauduttava hyvissä ajoin järjestettävä riittävä koulutus ja tarvittavat luvat tehtävään.

Ehtoollinen on messun ytimessä. Eri-ikäisyyden korostaminen nostaa esille lasten ehtoollisen kysymykset. Messua edeltävinä viikkoina messuun osallistuvissa ryhmissä, joissa on lapsiperheiden vanhempia, voidaan pitää korostetusti esillä lasten ehtoollisen näkökulmia. Taustamateriaalia tähän löytyy Sakastin sivuilta (sakasti.evl.fi).

Lähettäminen

Lähettävä ryhmä valmistelee esim. pullapusseja, joita jaetaan ihmisille kirkosta mukaan vietäviksi ja edelleen jaettaviksi.

Virsiä ja lauluja

Virsikirja

175 Seurakunta koolla on

326 Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan

376 Sinua, Jeesus, rakastan

428 Kiitos suuren kuninkaan

430 Rakkaus, kun kuvaksesi

431 Ken ompi lähimmäiseni

432 Herra Jeesus, kunniastas

433 Oi etkö, ihminen, muistakaan

434 Kunnian Herraa palvelkaa

435 Sä käskit, Herra, valona

436 Rakkaus olet ääretön

437 Ihmiskunnan tuskaa kantaa

438 Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie

439 Näytä, Herra Jeesukseni

440 Orjantappuroita kasvaa

441 Tänään tässä maailmassa

442 Herran ristin kantajiksi

443 Annoit, Herra, tehtävän

453 Kivi onko kourassani

488 Jeesus, sinä itsekin

509 Herra, elämääni valvo

501 Kuule, Isä taivaan

502 Jeesus, meitä kosketa nyt

538 Oi Jeesus, lohdutukseni

581 Kiitos, Jumalamme

Lasten virsi (Lasten keskus)

60 Anna anteeksi

95 Viisi leipää, kaksi kalaa

96 Ihmeidentekijän matkassa

106 Käsi kädessä

120 Toivomus

121 Käteeni tartu

122 Ojennan käteni

123 Me istuudumme piiriin

125 Punainen mökki

126 Lintu pieni, lintuseni

137 Pienen pieni leppäkerttu

146 Tule mukaan, taivaan Isä

161 Tahtoisin ystävän

162 Jeesus, sinä itsekin

167 Kuule, Isä taivaan

168 Jeesus, meitä kosketa nyt

Laulutuuli (Vuoden 2003 painos, Lasten keskus)

93 Liian suuret hampaat

97 Tilkkutäkki

98 Ystävyys on yhteistä työtä

104 Vielä tilaa on

Laulutuuli (Vuoden 2011 painos, Lasten keskus)

92 Laita hyvä kiertoon

106 Siunaa koko maailmaa

110 Yhdessä on hyvä olla

113 Tilkkutäkki

Nuoren seurakunnan veisukirja (Vuoden 2010 painos, Nuorten keskus)

26 Lahjalaulu

34 Kaksi tavallista kättä

119 Tänä aamuna aurinko nousi

Kirkkomuskari (Lasten keskus)

S. 17 Kiva kun oot täällä

S. 44 Rakkauslaulu

Messulauluja (Kirjapaja)

3 Kantakaa kuormat heikkojen

35 Anna sydän avara

65 Kadulla hän kulkee

100 Sinua siunata tahdon

101 Toisiamme siunaten

102 Siunatkoon ja varjelkoon

105 Ylitse merten

106 Nouse ja käy

115 Vedet jo virratkaa

116 Lahjalaulu

Propriummusiikki -sarja (julk. KJM, myynti Sulasol)

Psalmimusiikki

Herra, älä salli sorretun kääntyä pois

Hallelujasäe

Rakastakaamme toisiamme

Ken on mun lähimmäiseni

Herra, elämääni

Kaikki, mitä tahdotte

Lisää materiaalia kirjasta Messumusiikkia veisusukupolvelle (Toim. Heini Kataja-Kantola, julk. Tampereen hiippakunnan jumalanpalvelus- ja musiikkityö)

Työryhmä:
Anita Ahtiainen

Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen

Tarja Liljendahl

Anne Viljanen
Timo-Matti Haapiainen